Robin Capital

Lohkoketjuteknologia omaisuusluokkana — Johdanto institutionaalisille sijoittajille

Lue raportti englanniksi tai ruotsiksi.

Yhteenveto

Lohkoketjualan kehitys

  • Säänneltyjen ja ammattimaisten toimijoiden määrä nousussa

Uuteen omaisuusluokkaan liittyvät haasteet

  • Lohkoketjuteknologian potentiaalista hyötyminen edellyttää tokeneihin sijoittamista
  • Tokensijoittaminen tapahtuu Internet-natiivissa toimintaympäristössä

Tokensijoittaminen käytännössä

  • Tokenmarkkinan varhainen kehitysaste puoltaa pitkäjänteistä ja aktiivista sijoittamista

Yhteenveto

Tämä artikkeli on suunnattu institutionaalisille- ja muille ammattimaisille sijoittajille, jotka harkitsevat sijoitusvarallisuuden allokoimista lohkoketjuteknologiaan. Artikkeli käsittelee kansainvälisesti omaksuttuja tapoja institutionaalisen sijoittajan vaatimukset täyttävän tokensijoitustoiminnan järjestämiseksi. Lohkoketjusijoituksilla viitataan artikkelissa tokensijoituksiin. Artikkeli ei toisin sanoen käsittele oman pääoman ehtoisia sijoituksia lohkoketjuteknologiaa hyödyntävien perinteisten yritysten osakkeisiin.

Ks. lisää lohkoketjuteknologiasta ja sen kehityksestä: Kohti Internet-Natiivia Taloutta.

Artikkelin ensimmäinen osa käsittelee lohkoketjualan markkinainfrastruktuurin viimeaikaista kehitystä, joka on mahdollistanut yhä useammalle institutionaaliselle sijoittajalle tokensijoittamisen. Toinen osa käsittelee tokensijoittamiseen liittyviä teknisiä ja operatiivisia lisähaasteita. Kolmannessa osassa kuvataan sijoittajille tarjolla olevia vaihtoehtoja tokensijoitustoiminnan järjestämiseksi.

Lohkoketjualan kehitys

Säänneltyjen ja ammattimaisten toimijoiden määrä on nousussa

Lohkoketjuteknologian kehityksen alkuvuosina (2009–2013) tokenien kaupankäyntiä ja säilytystä koskeva markkinainfrastruktuuri ei vastannut institutionaalisten sijoittajien edellyttämää tasoa. Viime vuosina perustetut säännellyt ja institutionaaliset vaatimukset täyttävät palveluntarjoajat ovat mahdollistaneet ammattimaisten sijoittajien tokeneihin kohdistuvan sijoitustoiminnan.

Lohkoketjualan institutionaalisiin keulahahmoihin lukeutuu Yhdysvaltalainen Fidelity Investments. Fidelity on vuonna 1969 perustettu globaali varainhoitoyhtiö, jonka asiakkaina on niin merkittäviä instituutioita kuin myös yksityishenkilöitä. Fidelityn kesällä 2019 teettämän tutkimuksen mukaan 22 % Yhdysvaltalaisista institutionaalisista sijoittajista on tehnyt tokensijoituksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista sijoittajista (47 %) kokee tokensijoitusten kuuluvan osaksi kokonaisportfoliotaan. Fidelity aloitti Bitcoin louhimisen tutkimusmielessä jo vuonna 2014. Nykyään yhtiö tarjoaa tokenien säilytys- ja kaupankäyntipalveluita ammattimaisille asiakkaillensa Yhdysvalloissa ja lähitulevaisuudessa myös Euroopassa.

Esimerkkejä muista lohkoketjuteknologiaan sijoittaneista tunnetuista teknologiasijoittajista ja perinteisistä rahoitusalan toimijoista:

  • Pääomasijoitusyhtiö Andreessen Horowitz (a16z). a16z lanseerasi kesällä 2018 tokensijoituksiin erikoistuneen a16z crypto -rahaston (AUM $300 miljoonaa).
  • Pääomasijoitusyhtiö Sequioa Capital (Sequioa). Sequioan entinen osakas Matt Huang ja tokenpalveluja tarjoavan Coinbasen perustaja Fred Ehrsam perustivat vuonna 2018 tokensijoituksiin erikoistuneen Paradigm-nimisen venture capital-rahaston (AUM $400 miljoonaa). Rahaston sijoittajiin lukeutuu Sequioan lisäksi mm. Yalen yliopiston säätiö, jonka sijoitusjohtaja David Swensen on tunnettu vahvasti vaihtoehtoisiin sijoituksiin painottuvasta rahastosijoitusstrategiastaan.
  • Chicago Mercantile Exchange (CME). CME lisäsi bitcoin-futuurit tuotevalikoimaansa joulukuussa 2017. Yhtiö otti bitcoin-optiot kaupankäynnin kohteeksi tammikuussa 2020.
  • New York Stock Exchangen emoyhtiö Intercontinental Exchange (ICE). ICE lanseerasi vuonna 2019 tokenien kaupankäyntiin ja säilytykseen keskittyvän Bakkt-nimisen palvelun.

Nykyisellään jo yli 20 tokenien säilytystä tarjoavalla toimijalla on New Yorkin pankkilakien (New York Banking Law § 100) mukainen toimiluvallisen säilytysyhteisön asema.

Esimerkkejä toimiluvallisista palveluntarjoajista:

Tähän mennessä suurin osa lohkoketjualan institutionaalisesta sijoitusaktiviteetista on keskittynyt Yhdysvaltoihin. Euroopan investointirahasto ilmoitti vuoden 2019 lopulla aikeestaan allokoida 400 miljoonaa euroa lohkoketjuteknologiasijoituksiin vuonna 2020. Hankkeen taustalla on pyrkimys varmistaa, ettei Eurooppa jää uusien teknologioiden kehityksessä jälkeen Yhdysvalloista ja Aasian maista.

Uuteen omaisuusluokkaan liittyvät haasteet

Lohkoketjuteknologian potentiaalista hyötyminen edellyttää tokeneihin sijoittamista

Lohkoketjuteknologia mahdollistaa Internet-pohjaisten (lohkoketjuun rekisteröityjen) yritysten perustamisen ja operoimisen. Näihin yrityksiin voi päästä omistajaksi ainoastaan omistamalla digitaalisia omistusosuuksia eli tokeneita. Lohkoketjuteknologiaa hyödyntävät yritykset (esim. Coinbase), joihin voi tehdä perinteisiä pääomasijoituksia, toimivat Internet-natiivin ja perinteisen talouden välissä. Kyseiset toimijat kehittävät markkinainfrastruktuuria, joka mahdollistaa lohkoketjuteknologian alustavan käyttöönoton.

Perinteiset yritykset ovat riippuvaisia lohkoketjuteknologian toimivuudesta, mutta niiden mahdollisuudet palvella kaikkia maailman käyttäjiä ovat pienemmät kuin Internet-pohjaisten yritysten. Internet-pohjaisen yrityksen tokenit muistuttavat osakkeita ja antavat haltijalleen sekä taloudellisia että hallinnollisia oikeuksia.

Tokensijoittaminen tapahtuu Internet-natiivissa toimintaympäristössä

Internet-pohjaisiin yrityksiin sijoittaminen (tokensijoittaminen) eroaa monelta osin perinteisestä venture capital-sijoittamisesta. Internet-pohjaiset yritykset perustuvat avoimeen lähdekoodiin ja niitä kehitetään pääasiallisesti Internetissä — alkuvaiheessa pienemmän ydintiimin toimesta ja myöhemmin laajemman maailmanlaajuisen yhteisön toimesta.

Internet-pohjaisten yritysten päivittäinen kehitystoiminta keskittyy usein eri online-foorumeille, kuten Twitteriin, Discordiin, Mediumiin ja Githubiin. Koska Internet-pohjaiset yritykset rakentuvat avoimen datan ja lähdekoodin varaan, niiden toimintaa ja transaktioita on mahdollista seurata reaaliajassa. Transaktioaktiviteetin lisäksi sijoittajan tulee pystyä analysoimaan sijoituskohteen toimintaa seuraamalla sen ydintiimin kehitystyötä ja sijoituskohteen suosiota ulkopuolisten sovelluskehittäjien keskuudessa. Relevantin tiedon ja tahojen löytäminen edellyttää aktiivista osallistumista näihin online-yhteisöihin.

Ammattitaitoisella ja lohkoketjuteknologiaan erikoistuneella sijoitustiimillä on parhaimmat edellytykset löytää lupaavimmat sijoituskohteet.

Tokensijoittaminen käytännössä

Tokenmarkkinan varhainen kehitysaste puoltaa pitkäjänteistä ja aktiivista sijoittamista

Tokensijoittaminen yhdistää venture capital- ja hedgerahasto-sijoittamisen sijoitusstrategioita, pääpainon ollessa venture capital-sijoittamisessa. Vaikka Internet-pohjaisten yritysten omistusosuudet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena jo elinkaarensa alkupäässä, käytännössä ainoastaan pienellä osalla sijoituskohteista on merkittävää likviditeettiä. Venture capital-rahastot lähestyvät markkinaa pitkäjänteisillä strategioilla, joihin markkinoiden volatiliteetti ja vähäinen likviditeetti eivät vaikuta samalla tavalla kuin esimerkiksi hedgerahastojen strategioihin.

Institutionaalisen sijoittajan valittavissa on lähtökohtaisesti kolme eri vaihtoehtoa: itsenäinen sijoittaminen tai erillisen aktiivisesti tai passiivisesti hallinnoidun rahaston kautta sijoittaminen. Itsenäisen tokensijoittamisen haasteena on vaadittujen sisäisten resurssien epäsuhde tokenallokaatioon, joka varsinkin institutionaalisella sijoittajalla on hyvin pieni osa kokonaisportfoliota. Passiiviset indeksirahastot (esim. top 10 indeksit) ovat performoineet heikosti, koska epätehokaalla markkinalla niihin sisältyy useita heikkolaatuisia projekteja.

Suurin osa rahastohoitajista on päätynyt suosimaan suljettua rahastorakennetta, jossa sijoitustoimintaa harjoitetaan perinteisen venture capital-sijoittamisen tavoin 7+ vuoden aikajänteellä. Tokenprojektit ovat tällä hetkellä kehitysasteeltaan rinnastettavissa aikaisen vaiheen startup-yrityksiin, eivätkä kuitenkaan jälkimarkkinasta huolimatta listattuihin pörssiyrityksiin, vaikka tokenien potentiaalinen likviditeetti saattaakin mahdollistaa sen, että rahastohoitajille avautuu mahdollisuus päivittää ja muuttaa allokaatiotaan myös suljetun rahaston elinkaaren aikana.

Epätavanomaisten sijoituskohteiden ja sijoitusprosessin vuoksi moni perinteinen venture capital-rahasto on poikkeuksellisesti päätynyt tekemään rahastojen rahasto-sijoituksia yksinomaan tokensijoituksiin erikoistuneisiin venture capital-rahastoihin.

Uuden tokenomaisuusluokan varhainen kehitysaste, siihen liittyvät lainsäädännölliset kysymysmerkit ja nopea kehitystahti puoltavat pitkäjänteistä ja aktiivista sijoittamista. Lohkoketjuteknologia on luonteeltaan lähempänä Internetiä — teknologia, jolla oli vaikutus useaan eri toimialaan — kuin yksittäistä vertikaalia, minkä takia sen perusteellinen ymmärtäminen edellyttää usein erikoistunutta tiimiä.

Edellä mainituista syistä lohkoketjualalla yleisin sijoitusmuoto on yksinomaan lohkoketjuteknologiaan keskittyvä venture capital-rahasto. Tokensijoituksiin erikoistuneet rahastohoitajat ovat usein perinteisiä verrokkejaan nuorempia ja perinteisin mittarein kokemattomampia.

Tämän artikkelin sisältö ei ole sijoitustutkimusta, rahoitusanalyysiä eikä sijoitusneuvontaa, eikä artikkelin sisältöä saa tulkita minkäänlaisena suosituksena ostaa tai myydä mitään osaketta tai sijoituskohdetta. Mitään takeita tämän artikkelin sisällön oikeellisuudesta ei voida antaa. Jos tämän artikkelin lukija haluaa muodostaa jostain osakkeesta tai sijoituskohteesta mielipiteen mahdollista sijoituspäätöstä varten, vastaa hän tästä vain ja ainoastaan itse. Tässä tapauksessa suosittelemme, että lukija joko itse tai mahdollisen sijoitusneuvojansa kanssa hankkivat lisätietoa asiasta.