Lohkoketjut Luovat Uutta Infrastruktuuria Fintech-Sovelluksille

Finanssiteknologian tai Fintechin rooli on kasvanut entisestään PSD2-direktiivin myötä. Direktiivi pakottaa pankit avaamaan asiakasrajapintansa fintech-sovelluksille. Fintech-sovellukset sijoittuvat kuluttajan ja pankin väliin — ne pyrkivät parantamaan kuluttajan päivittäisten pankki- ja rahoituspalveluiden käyttökokemusta.

Lohkoketjuprotokollat[1] korvaavat pankkien roolin fintech-sovellusten infrastruktuurina. Tämä tarkoittaa, että fintech-sovelluksia on nyt mahdollista rakentaa avointen ja maailmanlaajuisten ohjelmointirajapintojen varaan.

Pankki- ja rahoitusala nojautuu yksittäisten pankkien vanhanaikaisiin tietojärjestelmiin. Pankkien ydintoimintoja tuottava ohjelmisto ja tietokannat (Core Banking Software, CBS) ovat perusta pankkien keskeisimmille palveluille; transaktioiden käsittelylle ja tallentamiselle, tilien päivittämiselle, luoton- ja lainanannolle jne. Nämä yksittäisten pankkien tietojärjestelmät ovat SWIFT-standardin myötä kytköksissä maailmanlaajuiseen pankkijärjestelmään. SWIFT otettiin käyttöön 1970-luvulla.

Fintech-sovellukset optimoivat vanhaa, maantieteellisesti ja lainsäädännöllisesti pirstaloitunutta pankkitoimintaa, kuitenkaan muuttamatta sitä perusteellisesti. PSD2-direktiivi antaa fintech-sovelluksille pääsyn asiakkaidensa pankkitietoihin. Fintech-yritysten toimintaa rajoittaa kaikesta huolimatta se, että ne joutuvat edelleen rakentamaan sovelluksensa vanhan siiloutuneen pankki-infrastruktuurin varaan. Yksinkertaistaen, fintech-sovellukset tekevät pankkipalveluista houkuttelevampia loppukäyttäjille kiillottamalla ja yhdistämällä kaikkein kustannustehokkaimat pankkirajapinnat yhteen sovellukseen.

Lohkoketjuprotokollat mahdollistavat uuden kaikille avoimen maailmanlaajuisen pankki- ja rahoitusalan infrastruktuurin.Lohkoketjuprotokollat ovat maailmanlaajuisten yhteisöjen ylläpitämiä ja vertaisverkossa toimivia avoimia ohjelmointirajapintoja (eng. Application Programming Interface, API). Ne ovat avoimia, koska lohkoketjuteknologia mahdollistaa monetisaatiomallin avoimen lähdekoodin kehittämiselle tokenien (vrt. osake) avulla. Lohkoketjuprotokollien kehittäjillä on taloudelliset intressit luoda avoimia palveluita mahdollisimman laajalle yleisölle. Tietyn palvelun tuottamiseen, kuten lainanantoon tai -ottoon, kaupankäyntiin tai rahoitusinstrumenttien luontiin erikoistunutta lohkoketjuprotokollaa voidaan tarjota ohjelmointirajapintana kaikille fintech-sovelluksille. Esimerkiksi johdannaisten tarjoaminen maailmanlaajuisesti edellyttää nyt vain yhden Augurin kaltaisen ohjelmointirajapinnan hyödyntämistä. Nykyisen maantieteellisesti ja lainsäädännöllisesti pirstaloituneen pankkijärjestelmän on lähes mahdotonta kilpailla näin tehokkaan järjestelmän kanssa.

Lohkoketjuprotokollat korvaavat pankkien roolin fintech-sovellusten infrastruktuurina.

Lohkoketjuprotokollien tuottamien ohjelmointirajapintojen tai palveluiden ylivertaisuus perustuu niiden:

  • Avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Lohkoketjuprotokollat ovat avointa lähdekoodia. Kuka tahansa voi reaaliajassa tarkastaa koodin sisällön, tai kopioida sen ja luoda oman versionsa lohkoketjuprotokollasta. Sovelluskehittäjien ei tarvitse pelätä, että niiden pääsyä ohjelmointirajapintaan rajoitettaisiin tai estettäisiin (eng. platform risk).
  • Kustannustehokkuuteen. Lohkoketjuprotokollat keskittävät tietyn palvelun maailmanlaajuisen kysynnän ja tarjonnan vyhteen paikkaan. Jokaisen sovelluksen intressissä on ostaa tietty palvelu aina mahdollisimman halvalla, minkä takia lohkoketjuprotokollien avoimuus ja siitä aiheutuva maailmanlaajuinen kilpailu pakottaa voittavan lohkoketjuprotokollan toimimaan vähimmäiskatteella.
  • Maailmanlaajuiseen jakeluun. Lohkoketjuprotokollat ovat Internet-natiiveja palveluntarjoajia. Niillä ei ole maantieteellisiä tai muita lainsäädännöllisiä rajoitteita. Siinä missä Internet mahdollisti kitkattoman maailmanlaajuisen tiedon siirron, lohkoketjuprotokollat mahdollistavat kitkattoman maailmanlaajuisen arvon siirron.

Tulevaisuuden fintech-sovellukset hyödyntävät lohkoketjuprotokollien avoimia ohjelmointirajapintoja tai palveluita. Sovellukset voivat yhdistellä eri lohkoketjuprotokollien toiminnallisuuksia luodakseen kuluttajille suunnattuja palveluita ja parantaakseen kuluttajien käyttökokemusta. Sovelluskehittäjät voivat toimia ilman riskiä siitä, että yksittäinen pankki tai palveluntarjoaja sulkisi sovelluksen pääsyn sille tärkeään ohjelmointirajapintaan.

Twitter @AleksisTapper

Scroll to top